Ruijan Kaiku oon monenkielinen. Tekstimäärä jakkautuu siihen laihiin ette 75 prosenttii oon ruijaksi, nuoin 20 prosenttii kvääniksi ja viisi prosenttii suomeksi. Paras olis jos kaikki sisältö olis lukheila kvääniksi, mutta tämä jättäis ulkopuolele monet lukkiijat jokka oon menettänheet oman syđämenkielen. Muutamisti meilä oon tekstii kansa meänkielelä ja ruottiksi.

Disse lin dibr’etamme nâjbien dappeb, skárján dappeb, náluo-goadieb jih båŋguob, gusnie lij bîstˈe jih suorme-goadie-dappe.

Puirungnarsigalloórtlugit okáutsese, áma aglengniatálerryonga náulo perkiksimáulunga íngma ersitsarángata okausiksáralloaka, ajorsarnarángello isumáukut isumarsarívionga: Sillan Nunárse inoornák.

Fyrstu ferð navnið kemur fram er í miðalaldarbrævinum, "Skipan um tingfaratoll" frá umleið 1400. Í jarðar- og roknskaparbókunum frá 1584, sum eru skrivaðar á donskum, finna vit formin Myggennes. Navnið Mykines hevur verið nógv umrøtt millum granskarar. Ósemja er um, hvat navnið merkir.

“Mäne, sanui Vedehine, da kutsu händast völ bortsale." Hän i mäni i sanui: "t'ätain käsk bortsale kutsta, kudam sordab toisen; kun sinä sordat , ka i d'engad andamai." Hän n'etsä briha sanui: "mäne nakhu pikkuisehe, om milai penskan taga sada voosne uk, iske händast dubinal, i hän sintai sordab.”

Wardeitkateisei andelta milostinat teiden rahfhan aigan, siks mis'e hö teit n'ähtais': muga ei line teile nahradat tatas teiden taivhalises.

Fad uær, so ir i himblumma, hielit ir dætt nam, tilkum dætt riki, ski dænn vilja, so i himblum, sâ â jordi

Inuit tamarmik inunngorput nammineersinnaassuseqarlutik assigiimmillu ataqqinassuseqarlutillu pisinnaatitaaffeqarlutik. Silaqassusermik tarnillu nalunngissusianik pilersugaapput, imminnullu iliorfigeqatigiittariaqaraluarput qatanngutigiittut peqatigiinnerup anersaavani.

Ig wet fel ur ruoli eð brukeð wårå dar gęslpåytjin add dugåð riet nån uonngums. Addum ien slaikan uonnngums i geslun ięssn. Dar påytjin add rietað upp gumsan so an kam uppend og ulld tågå påykan, so kåy’tt påytjin …

Båtsuoj-bieŋjuv galggá báddie-gietjiesna álggiet lieratit. De tjuavrrá jiehtja viegadit ráddiesta ráddáje jah nav ájaj livva-sijiesna, guh jiehtják súhph. Die galggá daina báddie-bieŋjijne viegadit bijrra ieluon, nav júhtie biegŋja galggá vuöjdniet gúktie almatjh gelggh dahkat.

Ubmejesámiengiälane sujjatebe substantijvijde kásusijne. Dáruongiälla adná prepositionijde dán uvdaste, uvddamiärkan dehte gåhtie, gådieste jah gåhtáje. Ubmejesámiengiälasne leä åkttsie kásush.

Ryöjdnahin ïntán. Såmies luejtten die, guh die gijđđak njåladähtjen. Die luejtten dassás guh die mesijde älggen meärkkuot miesiekuv, mesijde meärkkuot. Bühttjen álduojde, men die dállie jis idtjen nága bühttjieh álduojde. Jah luejtth die butsjijde dassás guh die… guh sarvvájd älggeh tjühkket, byöbmastallagåhtiet.

Lierruo-biegŋja daggár bälij vánatallá ieluon bijrra ja ij akttak bijgŋuolissa luöjtieh. Die måddie bálliena daggár biegŋja, juhka ij leäh ållást lieratuvvama, die butsijda válldá ja dulvada. De daggár bälij tjuavrrá suv báddáje válldiet jah slåvvat.

Ajn Mävur èr nevndur Grujmur Kamban, han fowr fistur at biggja Förjar, meni Häraldur hin hårfagri vär å Døvun; tå fluddi firi Owdømi hansara mengur Mävur; summir settu se uj Förjun og bigdu här, men summir lajtavu til onnur Ojulond.

Kinematograf om sidodud fil'miden sädandha i toštmižhe ristitun radmižen toižend. Se mülütab ičheze fil'man kävutandad kut čomamahton čuraduz (kinočomamaht), kinotehnikan šingotez, kinoindustrii. Sätas fil'mid ümbrišton likujiden kuviden kirjutamižel kinoapparatoiden vai digitaližiden kameriden abul, mugažo tehtas kuvišpäi mul'tiplikacijan i programeffektoiden kävutandanke.

Kaik mehed sünduba joudajin i kohtaižin, ühtejiččin ičeze arvokahudes i oiktusiš. Heile om anttud mel’ i huiktusentund i heile tariž kožuda toine toiženke kut vel’l’kundad.

Til at bera dað øver skal du taka dina tið og vitsja fotografisojning Gunnie Moberg um Tria Øjaflokka - Førøjar, Orknøjar og Hjetland.

Båð i Hjetlandi ok i Orknøjon hava de sturar vuner å samskiftakadli, sen Føroya Tele myn legga milla Førøja og Skotlands i sommer.