Tunturin laukkee tuuli kosketteli kellastuvvaa, maahanvarissevvaa varttaki, joka oli ohukaisila juurila tarttunu tähän laihalta näyttävhään maapörhään ja kaikin voimin piteli siitä kiini, ettei se maailman tuuli menneissä, minkä nyt vain, siirtäis sitäki muuhun paikhaan. Senki toivo oli jäätä paikoile elämänajaksi. Muvvala kukka jäis orvoksi ja juurettomaksi.

Eteläsaamen rikas kulttuuri ja historia elävät jokaisessa kirjaimessa ja sanassa. Tämä teksti on suunniteltu esittelemään eteläsaamen kielen ainutlaatuisia merkkejä ja kirjoitustapoja. Kielen estetiikan ja typografisen moninaisuuden korostamiseksi tämä pätkä on myös erinomainen keino testata fonttien luettavuutta ja visuaalista houkuttelevuutta. Eteläsaame, sen laaja sanasto ja stylistinen joustavuus, sopii erinomaisesti sekä perinteisiin että moderneihin suunnitelmiin.

Uššˈedemienie huv leam duoguo oarjese, daj duv oarj’el-gránnáj goaj-guo, guh lin helsˈeme dâllie, ažžim viekkitiedh rárkˈedh jallh báldediedh jallh –

Fyrstu ferð navnið kemur fram er í miðalaldarbrævinum, "Skipan um tingfaratoll" frá umleið 1400. Í jarðar- og roknskaparbókunum frá 1584, sum eru skrivaðar á donskum, finna vit formin Myggennes. Navnið Mykines hevur verið nógv umrøtt millum granskarar. Ósemja er um, hvat navnið merkir.

Sviar, norðmenn og danir skilja heilt væl hvønnannan. Teir hava størri trupulleikar við íslendskum, hóast íslendskt líkist tí skandinaviska málinum, ið varð tosað fyri túsund árum síðan. Næstringur hjá íslendskum er føroyskt, men málini eru ikki so lík, at ein íslendingur skilir ein føroying uttan trupulleikar.

ɛvtɛl’ min adž́ ja jen’n˙ sårnɛn˙, što ti̮sta min si̮idɛn˙ jel’inč škoлa sām’ parna guɛika. min si̮itɛs’t˙ Kiлt si̮itɛs’t˙ l’ai škoлa uže maŋa tuišenč.

Wardeitkateisei andelta milostinat teiden rahfhan aigan, siks mis'e hö teit n'ähtais': muga ei line teile nahradat tatas teiden taivhalises.

“Mäne, sanui Vedehine, da kutsu händast völ bortsale." Hän i mäni i sanui: "t'ätain käsk bortsale kutsta, kudam sordab toisen; kun sinä sordat , ka i d'engad andamai." Hän n'etsä briha sanui: "mäne nakhu pikkuisehe, om milai penskan taga sada voosne uk, iske händast dubinal, i hän sintai sordab.”

Fad uær, so ir i himblumma, hielit ir dætt nam, tilkum dætt riki, ski dænn vilja, so i himblum, sâ â jordi

Inuit tamarmik inunngorput nammineersinnaassuseqarlutik assigiimmillu ataqqinassuseqarlutillu pisinnaatitaaffeqarlutik. Silaqassusermik tarnillu nalunngissusianik pilersugaapput, imminnullu iliorfigeqatigiittariaqaraluarput qatanngutigiittut peqatigiinnerup anersaavani.

Ja Gudz blom leite rätt fryt dahrå, wihr affuom nu sagt dig, all wythå ädh wihr wiliom wåhrå oller en man.

Ig wet fel ur ruoli eð brukeð wårå dar gęslpåytjin add dugåð riet nån uonngums. Addum ien slaikan uonnngums i geslun ięssn. Dar påytjin add rietað upp gumsan so an kam uppend og ulld tågå påykan, so kåy’tt påytjin …

Eð war ien uvendes grann witterdag, straks etter nyåreð. I suolstjinį upą̊ Relldalsäðn war eð warmt og guott. Bar liteð laingger framą̊ da’n ulld eð far byr ą̊ drupå frą̊ grånum og tollum, so war yvyrdraiðner min ien aispansar, so dier såg aut sos nog underlig statyer.

Ubmejesámiengiälane sujjatebe substantijvijde kásusijne. Dáruongiälla adná prepositionijde dán uvdaste, uvddamiärkan dehte gåhtie, gådieste jah gåhtáje. Ubmejesámiengiälasne leä åkttsie kásush.

Båtsuoj-bieŋjuv galggá báddie-gietjiesna álggiet lieratit. De tjuavrrá jiehtja viegadit ráddiesta ráddáje jah nav ájaj livva-sijiesna, guh jiehtják súhph. Die galggá daina báddie-bieŋjijne viegadit bijrra ieluon, nav júhtie biegŋja galggá vuöjdniet gúktie almatjh gelggh dahkat.

Ryöjdnahin ïntán. Såmies luejtten die, guh die gijđđak njåladähtjen. Die luejtten dassás guh die mesijde älggen meärkkuot miesiekuv, mesijde meärkkuot. Bühttjen álduojde, men die dállie jis idtjen nága bühttjieh álduojde. Jah luejtth die butsjijde dassás guh die… guh sarvvájd älggeh tjühkket, byöbmastallagåhtiet.

Lierruo-biegŋja daggár bälij vánatallá ieluon bijrra ja ij akttak bijgŋuolissa luöjtieh. Die måddie bálliena daggár biegŋja, juhka ij leäh ållást lieratuvvama, die butsijda válldá ja dulvada. De daggár bälij tjuavrrá suv báddáje válldiet jah slåvvat.

Kinematograf om sidodud fil'miden sädandha i toštmižhe ristitun radmižen toižend. Se mülütab ičheze fil'man kävutandad kut čomamahton čuraduz (kinočomamaht), kinotehnikan šingotez, kinoindustrii. Sätas fil'mid ümbrišton likujiden kuviden kirjutamižel kinoapparatoiden vai digitaližiden kameriden abul, mugažo tehtas kuvišpäi mul'tiplikacijan i programeffektoiden kävutandanke.

Sišpäi tuldas ionad segoitajas hätkembanke elonke, ka energijan da entropijan sido toižetase, ionad napridas sirta toine toižespäi i reagiruidas nozoludenke. Mugomad stabiližed substancijad puttas londuses madaliden temperaturiden olendoiš tobjimalaz. Sen järgeline ozutez om segoitadud soliden ionad merivedes.

Båð i Hjetlandi ok i Orknøjon hava de sturar vuner å samskiftakadli, sen Føroya Tele myn legga milla Førøja og Skotlands i sommer.