The Kven language arose among Finnish immigrants to Northern Norway, the first wave from about 1720 to 1820 settled in river basins and fjord-ends in Troms and the western parts of Finnmark, followed by a second wave from 1820 until about 1890 mainly settling in the coastal areas of Eastern Finnmark. In isolation, their language developed independently of Finnish.Forsgren & Minken, 2024.

Script
Latin
Other names
Kvääni, Kvensk
Speakers
2 000
ISO 639-2
fkv
Debut
18th century

Along with the Sami, Kven people faced strong discrimination under Norwegian assimilation politics from the mid 1800s.Ibid.

Modern developments

Since 2005, Kven has been recognized as a national minority language in Norway, giving Kven people the right to education and official communication in their native language.Vaara, 2024. The standardization of Kven owes a great deal to Alf Nilsen-Børsskog, a prominent author who wrote his works exclusively in the Kven language.Maliniemi, n.d. His works informed a 2014 grammar by Eira Söderholm.Söderholm, 2014.

The task of defining an official orthography is now in the hands of Kvensk språkting.Andreassen, n.d.

Literature

Andreassen, I. (n.d.). Et nytt skriftspråk blir til. Kvensk institutt. Retrieved 18 September 2026 from kvenskinstitutt.no

 ⮱

Forsgren, A., Minken, A. (11 April 2024). Kvener. In Store norske leksikon. Retrieved 18 September 2026 from snl.no

 ⮱

Maliniemi, K. (n.d.). Alf Nilsen-Børsskog. Nordlige folk. Retrieved 18 September 2026 from nordligefolk.no

 ⮱

Söderholm, E. (2014). Kainun kielen grammatikki [Grammar of the Kven language] [Kven version]. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Vaara, T. (16 March 2024). Kampen for å bevare kvensk kultur og språk. In NRK. Retrieved 18 September 2026 from nrk.no

 ⮱

Subfamily

Language

Orthography

Subfamily

Language

Orthography

Language

Orthography

Omavalmhiuđen tarkistuslista
Tunturin laukkee tuuli kosketteli kellastuvvaa, maahanvarissevvaa varttaki, joka oli ohukaisila juurila tarttunu tähän laihalta näyttävhään maapörhään ja kaikin voimin piteli siitä kiini, ettei se maailman tuuli menneissä, minkä nyt vain, siirtäis sitäki muuhun paikhaan. Senki toivo oli jäätä paikoile elämänajaksi. Muvvala kukka jäis orvoksi ja juurettomaksi.
Ruijan Kaiku oon monenkielinen. Tekstimäärä jakkautuu siihen laihiin ette 75 prosenttii oon ruijaksi, nuoin 20 prosenttii kvääniksi ja viisi prosenttii suomeksi. Paras olis jos kaikki sisältö olis lukheila kvääniksi, mutta tämä jättäis ulkopuolele monet lukkiijat jokka oon menettänheet oman syđämenkielen. Muutamisti meilä oon tekstii kansa meänkielelä ja ruottiksi.
Saanko mie sinun snapin?
Suomalaisten ja Norjan ja Pohjaiskalotin
Pyörrä takaasin kothiin ajoissa, koska koskaan ei ole häpeä mennä takaasin.
syđämen kieli
Ruijan Kaiku oon monenkielinen. Tekstimäärä jakkautuu siihen laihiin ette 75 prosenttii oon ruijaksi, nuoin 20 prosenttii kvääniksi ja viisi prosenttii suomeksi. Paras olis jos kaikki sisältö olis lukheila kvääniksi, mutta tämä jättäis ulkopuolele monet lukkiijat jokka oon menettänheet oman syđämenkielen. Muutamisti meilä oon tekstii kansa meänkielelä ja ruottiksi.
Saanko mie sinun snapin?
Tunturin laukkee tuuli kosketteli kellastuvvaa, maahanvarissevvaa varttaki, joka oli ohukaisila juurila tarttunu tähän laihalta näyttävhään maapörhään ja kaikin voimin piteli siitä kiini, ettei se maailman tuuli menneissä, minkä nyt vain, siirtäis sitäki muuhun paikhaan. Senki toivo oli jäätä paikoile elämänajaksi. Muvvala kukka jäis orvoksi ja juurettomaksi.
Varhaiset vuođet
Suomalaisten ja Norjan ja Pohjaiskalotin
Pyörrä takaasin kothiin ajoissa, koska koskaan ei ole häpeä mennä takaasin.
Omavalmhiuđen tarkistuslista
Ruijan Kaiku oon monenkielinen. Tekstimäärä jakkautuu siihen laihiin ette 75 prosenttii oon ruijaksi, nuoin 20 prosenttii kvääniksi ja viisi prosenttii suomeksi. Paras olis jos kaikki sisältö olis lukheila kvääniksi, mutta tämä jättäis ulkopuolele monet lukkiijat jokka oon menettänheet oman syđämenkielen. Muutamisti meilä oon tekstii kansa meänkielelä ja ruottiksi.