Ruijan Kaiku oon monenkielinen. Tekstimäärä jakkautuu siihen laihiin ette 75 prosenttii oon ruijaksi, nuoin 20 prosenttii kvääniksi ja viisi prosenttii suomeksi. Paras olis jos kaikki sisältö olis lukheila kvääniksi, mutta tämä jättäis ulkopuolele monet lukkiijat jokka oon menettänheet oman syđämenkielen. Muutamisti meilä oon tekstii kansa meänkielelä ja ruottiksi.

Eteläsaamen rikas kulttuuri ja historia elävät jokaisessa kirjaimessa ja sanassa. Tämä teksti on suunniteltu esittelemään eteläsaamen kielen ainutlaatuisia merkkejä ja kirjoitustapoja. Kielen estetiikan ja typografisen moninaisuuden korostamiseksi tämä pätkä on myös erinomainen keino testata fonttien luettavuutta ja visuaalista houkuttelevuutta. Eteläsaame, sen laaja sanasto ja stylistinen joustavuus, sopii erinomaisesti sekä perinteisiin että moderneihin suunnitelmiin.

RYÖJDNAHIN ÏNTÁN. SÅMIES LUEJTTEN DIE, GUH DIE GIJĐĐAK NJÅLADÄHTJEN. DIE LUEJTTEN DASSÁS GUH DIE MESIJDE ÄLGGEN MEÄRKKUOT MIESIEKUV, MESIJDE MEÄRKKUOT. BÜHTTJEN ÁLDUOJDE, MEN DIE DÁLLIE JIS IDTJEN NÁGA BÜHTTJIEH ÁLDUOJDE. JAH LUEJTTH DIE BUTSJIJDE DASSÁS GUH DIE… GUH SARVVÁJD ÄLGGEH TJÜHKKET, BYÖBMASTALLAGÅHTIET.

Ajn Mävur èr nevndur Grujmur Kamban, han fowr fistur at biggja Förjar, meni Häraldur hin hårfagri vär å Døvun; tå fluddi firi Owdømi hansara mengur Mävur; summir settu se uj Förjun og bigdu här, men summir lajtavu til onnur Ojulond.

Kinematograf om sidodud fil'miden sädandha i toštmižhe ristitun radmižen toižend. Se mülütab ičheze fil'man kävutandad kut čomamahton čuraduz (kinočomamaht), kinotehnikan šingotez, kinoindustrii. Sätas fil'mid ümbrišton likujiden kuviden kirjutamižel kinoapparatoiden vai digitaližiden kameriden abul, mugažo tehtas kuvišpäi mul'tiplikacijan i programeffektoiden kävutandanke.