Ruijan Kaiku oon monenkielinen. Tekstimäärä jakkautuu siihen laihiin ette 75 prosenttii oon ruijaksi, nuoin 20 prosenttii kvääniksi ja viisi prosenttii suomeksi. Paras olis jos kaikki sisältö olis lukheila kvääniksi, mutta tämä jättäis ulkopuolele monet lukkiijat jokka oon menettänheet oman syđämenkielen. Muutamisti meilä oon tekstii kansa meänkielelä ja ruottiksi.

Eteläsaamen rikas kulttuuri ja historia elävät jokaisessa kirjaimessa ja sanassa. Tämä teksti on suunniteltu esittelemään eteläsaamen kielen ainutlaatuisia merkkejä ja kirjoitustapoja. Kielen estetiikan ja typografisen moninaisuuden korostamiseksi tämä pätkä on myös erinomainen keino testata fonttien luettavuutta ja visuaalista houkuttelevuutta. Eteläsaame, sen laaja sanasto ja stylistinen joustavuus, sopii erinomaisesti sekä perinteisiin että moderneihin suunnitelmiin.

Fyrstu ferð navnið kemur fram er í miðalaldarbrævinum, "Skipan um tingfaratoll" frá umleið 1400. Í jarðar- og roknskaparbókunum frá 1584, sum eru skrivaðar á donskum, finna vit formin Myggennes. Navnið Mykines hevur verið nógv umrøtt millum granskarar. Ósemja er um, hvat navnið merkir.

Sviar, norðmenn og danir skilja heilt væl hvønnannan. Teir hava størri trupulleikar við íslendskum, hóast íslendskt líkist tí skandinaviska málinum, ið varð tosað fyri túsund árum síðan. Næstringur hjá íslendskum er føroyskt, men málini eru ikki so lík, at ein íslendingur skilir ein føroying uttan trupulleikar.

Ryöjdnahin ïntán. Såmies luejtten die, guh die gijđđak njåladähtjen. Die luejtten dassás guh die mesijde älggen meärkkuot miesiekuv, mesijde meärkkuot. Bühttjen álduojde, men die dállie jis idtjen nága bühttjieh álduojde. Jah luejtth die butsjijde dassás guh die… guh sarvvájd älggeh tjühkket, byöbmastallagåhtiet.

Båð i Hjetlandi ok i Orknøjon hava de sturar vuner å samskiftakadli, sen Føroya Tele myn legga milla Førøja og Skotlands i sommer.